MUNAKUNNAN TUOTTAJARISTEILYLLä RUNSAASTI IHMISIä JA ASIAA

12.02.2007

Munakunnan vuosittaisella tuottajien laivaristeilyllä oli 85-juhlavuonna runsas osanotto: yhteensä 120 kananmunantuottajaa ja Munakunnan henkilöstön ja sidosryhmien edustajaa kokoontui puimaan kananmuna-alan historiaa ja tulevaisuutta. Arvovaltaiseen puhujajoukkoon kuuluivat mm. vuorineuvos Simo Palokangas ja MTK:n 3. puheenjohtaja, Jarmo Mäntyharju, joka on myös Munakunnan hallituksen varapuheenjohtaja. Maa- ja metsätalousministeriön terveiset ja tiedon tämän hetken tukitilanteesta kuulijoille toi ylitarkastaja Vesa Kiskola. Lisäksi oman puheenvuoronsa pitivät elintarvikeylitarkastaja Mari Laihonen Evirasta ja Munakunnan toimitusjohtaja Jan Lähde. Tilaisuuden juonsi Munakunnan vastailmestyneen historiikin kirjoittanut Sirpa Perkkiö.

Investoinnit uusiin tuotantomuotoihin lykkääntyneet

Puheissa korostuivat tukipolitiikan keskeneräisyydestä johtuvat epävarmuustekijät, hintojen jatkuva sahaaminen EU-aikakaudella ja tuotannon ja kulutuksen välisen tasapainon etsintä. Kun perinteiset häkkikanalat tulevat pitokieltoon vuoden 2012 alusta, ovat tuottajat joutuneet pohtimaan kysymystä: lopettaa vai investoida nykyistä suurempaan tuotantoon.

Jarmo Mäntyharju esitteli Gallup Suomen Elintarviketieto Oy:llä viime vuonna teetettyä tutkimusta, jonka mukaan nykyisistä noin 750:stä yli sadan kanan kanatilasta 42 % aikoo lopettaa kananmunantuotannon ennen vuotta 2012, jolloin tuotannossa olisi siis enää 430 kanatilaa. Luopumisia odotetaan tapahtuvan toisaalta aivan lähivuosina tuotannon kannattamattomuuden takia, toisaalta juuri ennen häkkikiellon voimaantuloa, koska investointeihin ei haluta ryhtyä.

Joka kolmas - eli 145 jatkavaa kanatilaa - suunnittelee kanalainvestointia ennen vuotta 2012. Jatkavista tiloista 60 % on tällä hetkellä perinteisiä häkkikanaloita. Tuotantomuodon vaihto on ajoittumassa suurelta osin viime hetkiin eli vuosille 2010 - 2011. Vaihtoehtoisista tuotantomuodoista selvästi eniten kiinnostaa virikehäkkituotanto, sitten kerroslattiatuotanto ja lattiatuotanto. Tuottajien muutoshalukkuutta ohjaavat lähinnä tuotannon tehokkuus ja investointituet. Kuluttajan ääni ei nykyisessä laki- ja tukiviidakossa juurikaan kantaudu tuottajan korviin asti. Illan tunnelmissa keskustelu ?oikeasta tuotantotavasta? kävi kiivaana: luomu- ja lattiatuottajat perustelivat valintojaan myös eettisillä syillä, kanan hyvinvointiin halutaan panostaa.

Elintarviketeollisuus on jo nyt globaalia

Kananmuna-alaa laajemmin elintarviketeollisuuden tulevaisuutta tarkasteli nykyisin Raision Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Munakunnankin toimitusjohtaja vuosina 1979 -1987, vuorineuvos Simo Palokangas. Ensin hän asetti toiminnalle mittapuut toteamalla, että elintarvike- ja juomateollisuus ovat Suomessa kärjessä sekä liikevaihdossa, henkilöstömäärässä että jalostusarvossa mitattuna. Suomalaisella omistajuudella on suuri merkitys: esimerkiksi Cultor ja Leaf jatkaisivat todennäköisesti vielä toimintaansa Suomessa, jos ne olisivat olleet kotimaisessa omistuksessa.

Viimeisten vuosikymmenten aikana kaupan rakennemuutos on siirtänyt vallan teollisuudelta kaupalle. Sodan jälkeen, kun tavarasta oli pulaa, valta oli tuottajalla ja kilpailu käytiin tavaran hankinnassa. Sen jälkeen teollisuus oli vahvoilla; kauppa oli vain teollisuuden jakelutie. Nyt suomalainen kauppa ei enää samalla lailla tarvitse kotimaista teollisuutta eikä tuottajaa ? joskin ymmärtää suomalaista tavarantoimittajaa paremmin kuin ulkomainen kanssakumppaninsa. Hankinnat voidaan tehdä globaalisti, logistiikka ja säilytystekniikka ovat niin kehittyneitä, että esim. naudanlihaa voidaan tuoda Brasiliasta. Suomen on keskityttävä aloille, joissa meidän korkeammallakin kustannustasolla pärjää. Maku, puhtaus ja tuoreus ovat asioita, joita kuluttaja tutkimusten mukaan arvostaa, mutta hinta kaupassa ratkaisee ostokäyttäytymisen. Ainoa keino menestyä on kilpailukyky: osaaminen, tuottavuuden jatkuva parantaminen ja järjen käyttö, viestitti Palokangas. Toivottaessaan hyvää jatkoa 85-vuotiaalle osuuskunnalle Palokangas totesi, että viljelijäosuuskunnissa johdolla on yksi tehtävä enemmän muissa yrityksissä: pitää muistuttaa omistajia olemaan omistajia. Tulos on tehtävä ennen kun tulosta jaetaan, muistutti vuorineuvos.

Miten saada tuotanto ja kulutus kohtaamaan?

Menneen talven lumia toimituslakkoineen ja markkinahintojen laskuineen ei toimitusjohtaja Jan Lähde halunnut muistella, vaan katsoi alkaneen vuoden tapahtumia uutena alkuna. Kulutuksen kääntyminen nousuun, markkina-aseman parantaminen Ovo-Food Oy:n oston ja toiminnan tehostamisen kautta ovat lupaavia lähtökohtia. Hintojen lasku on saatu käännettyä ? vuoden tulos on kiinni tuotannon ja kysynnän tasapainosta. Omat terveisensä hänellä oli niin viranomaisille, kaupan portaalle kuin kananmuna-alan toimijoille. Viranomaisia hän pyytää edistämään vääjäämättä edessä olevaa rakennemuutosta niin, että tuotantomuotoja vaihdettaisiin ajoissa ja tukiehdot virikehäkkituotannolle olisivat samat kuin lattiatuotannolle. Kauppaa hän pyytää sitoutumaan uusiin tuotantomuotoihin, kuten lattia- ja virikehäkkituotantoon. ?Löytyykö Suomestakin kauppaketju, joka uskaltaa sitoutua myymään pelkästään eettisesti tuotettuja kananmunia??, kysyy Lähde. Kananmuna-alan kaikilta toimijoilta hän toivoo avointa keskustelua alan pitkäjänteistä kehittämistä. Kananmunan kulutus on menossa ylöspäin ja me voimme yhteisellä menekinedistämisellä vauhdittaa kehitystä, päätti Lähde puheensa.

Lisätietoja: Jan Lähde, toimitusjohtaja Munakunta puh: 0400-125 561