NYKYISET UUTISET

UUTISARKISTO

MUNAKUNTA 85 VUOTTA

12.02.2007

Suomalaisen kanatalouden juuret ulottuvat viime vuosisadan alkuun. Samaan ajankohtaan sijoittuu myös suomalaisen osuustoiminta-aatteen kehittyminen. Ei siis ihme, että maamme tärkein kananmunaosuuskunta syntyi juuri silloin. Vientikunta Muna r.l perustettiin Helsingissä. 12.12.1921. Kaupparekisteriin se merkittiin tammikuussa1922 eli 85 vuotta sitten.

Marttojen opissa lääväkanaloista eroon
Kanatalouden kehittämiseen tähtäävät pyrkimykset aloitettiin Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Siihen asti kanoja oli pidetty muutamia jokaisessa talossa ? kanojen etuihin kuuluivat ?pimeä nurkkaus navetassa ja se vähäinen ruoka minkä se itse sattui ympäristöstään löytämään? sekä velvollisuuksiin ?munia kesällä jokunen muna sekä lisätä sukuaan muutamalla virkeällä, riihen alla haudotulla poikasella?, kuten Martti Väinölä Munakunnan ensimmäisessä 25-vuotis historiikissa kirjoittaa. Munien myynti tapahtui munakorista ovelta ovelle tai torilla, jonne munat kuljetettiin maalaisten tavarakuormissa. Laatu oli tällöin mitä arvata saattaa.

Marttaliiton, Pellervo-seuran ja muutaman uranuurtajan, kuten suomalaisen osuustoiminnan isän, Hannes Gebhardin, innoittamina Suomeen perustettiin paikallisia kananmunan keräilyyn ja myyntiin erikoistuneita osuuskuntia. Vuonna 1921 niitä löytyi kaupparekisteristä 79 kappaletta, joskin vain osa niistä oli toiminnallisia. Vientikunta Muna r.l perustettiin osuuskuntien keskusliikkeeksi hoitamaan munien myyntiä niin kotimaassa kuin järjestämään vientitoimintaa sekä valvomaan ulkomaille vietävien laatua - maineemme kun ei rajojen ulkopuolella ollut erityisen hyvä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa vallitsi elintarvikepula, joten vientinäkymät olivat hyvät. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Vientikunta Muna vei munia kuitenkin ulkomaille yhteensä vain 79 476 kg, mikä ei vastannut lainkaan perustajien odotuksia: sekä hinta että kysyntä olivat vuoden aikana laskeneet.

Tuottajien osuuskunnaksi
Alkuajan kankeuksista huolimatta osuustoiminnallinen munanmyynti Suomessa sai vankan jalansijan. Kouluttamalla tuottajia, kannustamalla paikallisia osuuskuntia ja munan laatua kontrolloimalla, sekä myös kuluttajia kananmunan ravintoarvoista valistamalla, Vientikunta Muna saavutti tarvittavan volyymin kannattavan toiminnan ylläpitämiseksi. Vuonna 1950 on vastaanottomääräksi kirjattu 2,3 miljoonaa kiloa. Vientiin meni tästä määrästä lähes puolet ja 97 % Suomesta viedyistä kananmunista kulki Vientikunta Munan kautta. Merkittävä muutos alkuperäiseen suunnitelmaan oli kuitenkin se, että tällöin munat ostettiin pääsääntöisesti paikallisilta osuuskaupoilta, jotka olivat saaneet liittyä osuuskunnan jäseniksi vuoden 1933 jälkeen, eikä tuottajien munaosuuskunnilta, kuten oli suunniteltu. Vuonna 1955 sääntöjä muutettiin niin, että jäseneksi voivat liittyä myös tuottajat suoraan, eivät siis enää pelkästään paikalliset munaosuuskunnat. Myös munien keräily hoidettiin suoraan tuottajilta Vientikunta Munan pakkaamoille. Tämä suora järjestely osoittautui toimivaksi ja on käytössämme yhä. Vuonna 1955 osuuskuntaan liittyikin 6 000 jäsentä. Vuonna 1971, jäsenmäärän ollessa korkeimmillaan, osuuskunnassa oli 13 100 jäsentä, joilta hankittiin 18,5 miljoonaa kiloa kananmunia vuodessa. Tänä päivänä Munakunnassa jäseniä on enää 330. Vastaanotettujen kananmunien määrä on silti vuositasolla miltei kaksinkertainen, eli n. 33 miljoonaa kiloa vuodessa.

Vientikunta Munasta Munakunnaksi
Alun perin vientitoiminnasta lähtönsä saanut osuuskunta joutui vientimarkkinoiden kysynnän ollessa ajoittain heikkoa sijoittamaan munia myös kotimaan markkinoille. Vaikka vientitoiminnassa oli omat houkuttimensa, kuten Neuvostoliiton kanssa tehdyt suuret sopimukset ja Suomen valtion tarjoamat vientituet, opittiin myös vientitoiminnan mukanaan tuoma hintariski. 1960-luvun aikana kananmunien vastaanotto kasvoi 7 miljoonasta 15 miljoonaan kiloon ja jakaantui tasaisesti kotimaan myynnin ja viennin kesken. Kehitystä edesauttoi se, että Tuko luopui omasta pakkaamotoiminnastaan ja valitsi Vientikunta Munan ?hovihankkijakseen? vuonna 1972. Toiminnan muutoksen myötä nimi muutettiin Vientikunta Munasta Munakunnaksi vuonna 1978.

1980-luvulla välit lähenivät myös muihin keskusliikkeisiin. Kesko luopui pakkaamotoiminnastaan vähitellen useilla paikkakunnilla ja sitä mukaa asiakaskuntaa siirtyi Munakunnalle. SOK siirsi kananmunien hankinnan ja keräilyn osuuskunnilta omiin nimiinsä vuoden 1986 alusta ja perusti seuraavana vuonna yhdessä EKA:n kanssa n Oripäähän A-Muna Oy:n, jonka Munakunta osti vuonna 2001.

Munakunnan 85-vuotishistoriikki kokoaa tapahtumat yhteen
Vuosipäivänsä kunniaksi ja historiatiedon vaalimiseksi Munakunta julkaisee myös 85-vuotis-historiikkinsa. ?Kiekuja vuosien varrelta? ? nimisen, yli 140-sivuisen, teoksen on koonnut Sirpa Perkkiö, Munakunnankin leivissä työskennellyt siipikarja-alan asiantuntija ja toimittaja. Apuna työssään hänellä on ollut yrityksen historiasta aiemmin kirjoitetut neljä teosta.

Ennen julkaisematonta tietoa Perkkiö on kerännyt erityisesti EU-aikakaudelta. Säädellyistä ja tuetuista tavoitehinnoista siirryttiin yhdessä yössä eurooppalaiseen vapaaseen kilpailuun. Ylituotannosta muodostui kananmuna-alalle ?ikuisuuskysymys?, jota on koko EU-ajan yritetty ratkaista. 1990-luvun lopun ns. Rusko- ja Laitila-mallit kariutuivat tuottajien ja pakkaamoiden irtauduttua sopimuksista, joiden tarkoituksena oli rauhoittaa kotimaan markkinatilannetta ja edistää kulutuskysyntää. Kananmunan kulutuksen edistämiseksi perustettiin 1998 Finfood Kananmunatiedotus. Sen ja Munakunnan omien ponnisteluiden ansiosta kananmunan kulutus on vihdoin kymmenen vuoden laskun jälkeen kääntynyt lievään nousuun, mutta ylituotantoa on edelleen ajoittain.

Vuonna 2000 Munakunta päätti jättää EU:iin siirtymistä seuranneen toiminnan sopeuttamisen ja ryhtyä laajentamaan. Munakunta osti Inex Partnersilta sen kananmunaliiketoiminnon eli A-Muna Oy:n vuonna 2001, jolloin myös SOK ja Tradeka tulivat Munakunnan asiakkaiksi. Vuonna 2006 Munakunta hankki lisää markkinaosuutta hankkimalla Ovo-Food Oy:n, mitä kautta sille siirtyi myös 50 % Laitila Muna Oy:stä. Tänä päivänä Munakunta on maamme johtava kananmunien pakkaaja, jonka markkinaosuus kotimaan vähittäiskaupassa myytävistä kananmunista on n. 65 %.

Munakunta on vakavaraisena yhtiönä selvinnyt niin EU:iin liittymisestä, viime vuosien suurista investoinneista pakkaamoteknologiaan ja tuoteteollisuuteen Scanegg Suomi Oy:ssä sekä yritysostoista. Munakunnan vahvuus on sen jäsenissä ja jatkuvissa yhteisissä pyrkimyksissä kehittää niin yritystä kuin kananmuna-alaa kokonaisuutenakin. - Tämä on ollut toimintaperiaate Munakunnassa vuosikymmeniä ? ja on edelleen?, päättää historiikin Munakunnan toimitusjohtaja Jan Lähde.

Maija Lahtinen
markkinointiviestintäpäällikkö
Munakunta